Akkaköörin tarina

Hei!

Jokainen lapsiperheen äiti varmaan tietää sen, että se äityys ja äityyden kiireet vie helposti mennessään ja monta rakasta ja tärkeää asiaa jää jalkohin. Minulla jäi vanhojen rakkaiden ystävien kanssa yhteydenpito minimiin. Nähtiin lopulta enää vain minun poikien synttäreillä ja joulun alla paketin vaihtopäivinä. Heidän tytöt oli jo niin isoja, että ei enää heidän synttäreillä tarvinnut piipahtaa...

Yhtenä tälläiseneä synttärinä sain ajatuksen, että josko me alettaisiin nähdä säännöllistesti askartelun merkeissä. Sillä me kaikki tykätään väkertää kaikkea kivaa... intohimomme on hieman erilaisia, mutta ei sillä ole väliä. Toiset ompelee, toiset tekee koruja, jotkus myös paperiaskartelee... ideana oli myös jakaa omia taitoja, kokemuksia yms...

Joku 2 vuotta sitten luotiin Akkööri ja tarkoituksena on ollut tavata kerran kuukaudssa vuorotellen kenenkin luona. Välillä on voinut olla pieni tauko, mutta aina on palattu suunnitelmaan.

Olemme kaikki vuonna 1968 syntyneitä naisia, joiden suunnitelma on olla 

joskus vanhainkodissa samassa paikassa kiikustuolissa siunaillen!

Emme ole vanhoja koulukavereita... meidän tarina on erilainen...

Kaaka - on asunut samassa kerrostalossa aikanaan kuin mummuni.

Meni vielä enoni kanssa naimisiin :D Mutta se liitto on jo mennyt ja 

kuopattu 10-15 vuotta sitten, joten meidän tarina alkaa sieltä jostain. 

Olemme tunteneet siis n. 10-11 vuotiaista asti

Joku teistä tietääkin, että yksi rakkaimmista harrastuksistani
on ollut kirjeenvaihto.Olga on ollut yksi minun
ensimmäisiä kirjeystäviä. Välilllämme oli n. 35 km, joka on tuossa

iässä pitkä välimatka. Nähtiin eka kerran livenä 15 vuotiaina ja

huomattiin n. 19 vuotiainan, että kuljemme viihtellä samassa jengissä jne... 

He ovat minun vanhimmat ja rakkaimmat ystävät.

Kaaka on Nikon sylikummi ja Olga Samin!

Heidän toivon olevan elämässäni niin kauan
kuin tätä elollista taivallusta taivalletaan!

Olen niin onnellinen, että olen saanut tämän porukan 

pysymään ja olemme yhdessä luoneet jotain sellaista, 

joka pysäyttää meidät olemaan yhdesä, vaikka kiireitä onkin.

Pitäkää rakkaat blogi-ystävät huolta niistä tärkeistä ihmisistä!

Jehkotar