31. joulukuuta 2013

Vuoden 2013 töideni TOP10 ja Vuoden muut tärkeimmät tapahtumat ja tilinpäätös!

Hei teille kaikille!

Kiitän ihan ensimmäisenä tästä yhteisestä vuodesta!
Blogini on ollut hiljaisempi mitä toivoin, mutta toistaalta, tämä on ilo, ei velvollisuus!

Ihan ensimmäisenä haluan esitellä oman TOP 10 kuluneen vuoden töistäni!

Tämä vuosi oli ehdottomasti mixed mediaa monella tapaa...

1.

2.

Skräpätty on tänä vuonna myös paljon...
 3.

4.

 5.
 

6.
 

7.

Kortteilu on jäänyt tänä vuonna ennätysvähälle, suurin osa tilaustöitä.
mutta tuli niitäkin tehtyä...
8.
9.

10.

ja yksi vielä listan päälle!


Vuosi 2013 

oli mielenkiintoinen
ei varmaan koskaan unohdu
mutta paljon hyvää tapahtui...

tässä muutama asia jotka jäivät mieleen..
 *
16.1.13 haettiin avioeroa
 *
13.3.13 Mika muutti pois yhteisestä kodista
 *
 keväällä päätettiin lähteä tammikuussa Jenkkeihin!!!
*
Keväällä poikien isomummi nukkui pois
*
Juhannukseksi haettiin meille kolmas kisu Ruska!
*
Poikein terveydelliset ongelmat & ratkaisut
*
avioero astui voimaan elokuussa
*
16.12 sain kaipaamani Ragdoll kissa - Tuhkimo muutti meille

kaiken kaikkiaan pakko sanoa, että vuosi on ollut positiivinen!
 
* * * *
Vuoden alussa 2013 valistin itselleni sanan:
 
ELÄMÄNI!
 
Tarkoitus oli ottaa oma elämä haltuun!
Se tapahtui, vaikka vuoden sanan seuraamista ei tapahtunut niinkuin oli tarkoitus!
 
Tälle uudelle vuodelle 2014 haluan valita taas sanan...
ja se on
 
RAUHOITTUMINEN!
 
Ottaa hieman vauhtia pois ja 
hieman enemmän keskittyä tähän hetkeen ja rakkaisiin!

Nyt aika hiljetyä vuoden vaihteen tunnelmiin!

Hyvää uutta vuotta toivottaa meidän 
Tuhkimo kisu



Ja muu Jehkosen klaani!

Priman Ware House Pack 2013

Piia tuolla vuoden loppu puolella aina vinkkasi noista Ware House paketeista facebookissa. Ne on ihania - jatkossa jos törmäätte, niin suosittelen. Itsellä kokemutsa jo 3 paketista n. vuoden ajalta ja voin suositella.

Nyt silmäni iski Priman Ware House pakettiin, kiitos PIia vinkistä! Ja tässä on ollaan nyt porukalla jännätty, että saadaanko uudeksi vuodeksi ja moni meistä sai pakettinsa tänään. Itse en ole kovin ahkera Priman papereisen käyttäjä ollut, mutta koristeet oli se juttu, mikä minusta sai tähän innostumaan. Toivoin paljon koristeita, eritysiesti kukkasia. Ne on kauniita, mutta niin kalliita ostaa yksitellen. No paketti tuli... ja niitä sitten oli - ihan lähes koko paketin sisältä - tykkään.

Tässä mun paketin sisältö valokuvattuna:

 Kukkasia, koristeita, blingblingiä 25 pkt
 Lisää koristeita ja leimoja 13 pkt
 Kirjaimia, maskeja, koristeita ja rub-oneja 11 pkt
 12 tuuman skräppiarkkeja oli yhteensä 15 kpl ja tässä ne on kuvattu molemmin puolin!
Tämä paketti kannatti tilata!

Nyt alkaakin mun askartelutalkoot. jotka kestää 1,5 vrk!!

29. joulukuuta 2013

Hitaasti mutta varmasti... Tuhkimo kotiutuu!

Täällä on ollut ihan hauskoja päiviä Tuhkimon kanssa.
Ovi hänen "linnansa" on entistä enemmän auki.
Pari yötäkin jo talo ollut täysin avoinna.

Pari päivää sitten istuttiin saunassa ja nautittiin olosta.
HaliPusiRapsutusterapiaa...

Zorro makasi siinä puolen metrin päässä meistä. 
Tuhkimo kehrää täysillä sylissä ja Zorro kattoo kaihoisasti uutta kaveria.
Kun se vaan tulisin mun kanssa leikkimään!

Illalla istuin 20-24 sohvalla telkkaria tuijottaen ja slameillen. Perheen "vanhat" kisut löhöili ja nukkui sikeästi olkkarissa kanssani. Siinä puolen yön aikaan päätin mennä unille ja lähdin katsomaan meidän Tuhkimoa ja antamaan hyvän yön rapsutukset. 
Ihmetys oli suuri Tuhkimo ei ole missään!! Mitä ihmettä...
 
Hetken mietin, että ei oo olohuoneessa, joten olisiko mennyt yläkertaan..
menin katsomaan ensin oman makuuhuoneen - ei näkynyt Tuhkimoa.
Kun tulin omasta makkaristani käytävään, niin sieltähän 
Tuhkimo tuli terhakkaana poikien huoneesta häntä pystyssä....
Katsoi mua sen näköisenä, että oonko muka tehnyt jotain väärin??

Minä vaan hymyilin ja annoin kissan mennä... 
käveli reippaasti omaa tahtiaan kohti linnaansa eli saunan rappusten majaan!!


Ihmettelin vaan, että kauankohan se on ollut siellä??
Mutta hyvä näin, uskaltaa lähteä piilostaan!!

Tänään alkuillasta menin laittamaan Tuhkimolle ruokaa ja 
kumarsin taas sinne penkin alle ja taaskin kissa piilossa. 
Minä että missä se nyt... no kukkuu... oli muuttanut kiipeilytelineen koloon...
harmittelin, ettei ollut kameraa mukana.

Menin sitten parin tunnin päästä katsomaan, että olisiko mennyt koloon uudelleen...
no olihan neiti...


No kun aloin tätä postausta kirjoittamaan niin ihmettelin, että mitä silmänurkassani tapahtui.
Näen tästä yläkerran rappusille ja siellähän se meidän Tuhkimo kipitti yläkertaa taas!

Pistin äkkiä viestit pojille, että ovat kuin kissaa ei olisikaan. 
Siellä se on nyt viihtynyt jo melkein 20min tutkimassa yläkertaa!
Yes!! Tämä alkaa näyttää hyvältä, ellei jopa loistavalta!

Kyttään tässä samalla rappusia, että josko saisin hänen seikkailustaan kuvan, kun tulee alaspäin!
Voi kyllä olla, että minä väsyn kyttäämään aiemmin :D

Jehko


25. joulukuuta 2013

Joulun tunnelmia!

 jouluna 2013 


Tällä kertaa joulu ei ollut sään puolesta fiiliksesta mukana. Mutta hällä väliä!
Sen verran päätettiin olla sokerista tänä jouluna, ettei hautausmaalle menty. 
Mennään sitten uutena vuotena!


Meidän jouluaatto alkoi pitkään nukkumisen jälkeen sillä, että ruokittiin Tuhkimo ja katsottiin, että neidillä on kaikki hyvin. Sitten muut kissat boxiin ja eiku matka kävi mummolaan Haapasaareen.

 Tämä paikka on ZOrron ja Mintun suosikki. 
Ne linnut.. ne linnut.. tässä ne on niin liki... melkein jo maistaa suussaan!

Ja ruskalla meni ensimmäinne tunti paniikissa. Kunnes tajuttiin, että se etsii Tuhkimoa!
Meni koko ajan mummolan saunatiloihin ja mourui. Sain lopulta neidin rauhoittumaan, mutta pesutilan ovea piti kahvita koko aatto.

Sitten kun päästiin perille nniin tosiaan meillä oli ohjelmassa JOULUSAUNA!


Saunan jälkeen oli tiedossa sitten se ihanan runsas jouluruoka!
Toki minä en osaa syödä ähkyyn jouluna, joten se ilo ei mulla kauan kestänyt.
Mutta hyvää oli ja paljon perinteisiä ruokia tarjolla ja Kinkkua tietysti.


Sitten olikin se vaikein vaihe!! 
Odotus ja jännitys!!!
Olisiko lahjoja tulossa?? Ja se oma suosikki ehkä??


Mummun kukkapöytä oli saanut myös uuden joulukoristeen: Mintun!


Joulua oli minun ja poikieni lisäksi viettämässä vanhempani eli mummu ja pappa. 
Siskoni kihlattunsa kanssa sekä isomummu eli isäni äiti.
Paikalla oli myös poikien isä!


Tässä kohtaa tuli tieto, että lahjat jaetaan kohta. 
Jännitys alkaa laukemaan!!



Sitten on päässyt tontut eli meidän pojat paketin jako hommiin!
Tätä teki selvästi Sami urakkapalkalla ja Niko tunti palkalla. 
Mutta kivasti ikä oli kuitenkin tuonnut malttia ja rauhallisuutta!



Nyt on lahjat saatu ja aika alkaa aukaisemaan niitä!

Lahjat tuntuivat oleva mieluisia ja hyvä niin!


Tänään käytiin vielä mummolassa jouluruokaa syömässä.
Nyt on vetäydytty kotiin.

Pojat siirtyvät huomanna isän haltuun ja minä vietän 
loppu ajan tästä vuodesta rauhassa akkuja ladaten!

OIkein mukavia pyhien jatkoja kaikille!

Taru / Jehkotar

22. joulukuuta 2013

Tuhkimon elämää meillä vol. 2

Se on sitten reilu 6 päivää Tuhkimon elämää meillä takana! Rauhallisesti on aika mennyt ja suurinta kiirusta ja tohinaa on ollut mulla, kun olen hoidellut asiakkaiden tuotetoimituksia. Mutta nyt yhtä lukuunottamatta kaikki toimitettu. Oma joulu on ollut aika valmis jo pitkään. Tänään tehtiin vielä Hanna-tädin pipareita. Tuosta Samista on kuoriutunut oikein hyvä kokki ja leipuri 7luokan alkamisen jälkeen. Nytkin tekin taikinat puolestani ja yhdessä pyöritettiin. Ihanaa kun onnistunut ja tekee mielellään! Näitä kelpaa sitten mussuttaa jouluna!


Tuhkimon elämässä ollaan mennyt pieniä askelia eteenpäin.
Hänen pääasiallinen oleskelupaikka on edelleen saunan rappusten alaosa ja pitäköön sen.
Sieltä tulee välillä jaloittelemaan ja seurustelemaan ja syömään!


Tuossa jossain vaiheessa loppu viikosta päätin vaan avata pesutilan oven kaikilel avoimeksi.
Lauman vanhat kissat käy katselamassa Tuhkimoa joskus huilaavat vähän matkan päässä Tuhkimosta. Tuhkimo on täysin rauhallinen, kunhan kukaan ei pyri rappusten alle. Eikä meidän vanha jengikään murise Tuhkimolle. Siis hyvin rauhallista ja lepposta tutustumista.


Liikkuminen on ajoittain rohkeampaa ja tulee useimmin vastaan jo kun mennään pesuhuoneeseen. Välillä tulee jopa paijattavaksi pesuhuoneen puolelle, jos muita kissoja ei näy ja olen siellä yksin. Poseeraa, nauttii, ja jos otan syliin, niin siihen nukahtaa heti :D

Yöksi pistän oven aina kiinni ja jos olen pitempään pois kotoa. 
Öisin varsinkin, että Tuhkimon tulee syötyä rauhassa yms.

 Eilen todistin sitten senkin, että neiti meni syömään vaikka ovi oli auki. Olen nääs ruokakipot vienyt niin kauas saunasta kuin mahdollista, että pientä liikkumista on pakko tehdä. Tässä hän just eilen illalla syömässä ja samalal katselee pesuhuoneen ovesta ulos muuhun asuntoon.


Kovastis pesuhuoneen ulkopuolinen maailma kiinnostaa, 
mutta ei vielä ihan uskalla kuitenkaan lähetä vaeltamaan taloa. 

Eilen kurkittiin ja katseltiin ympärille, mutta sitten äkkiä takaisin minun helmohin turvaan.
Suunnittelenkin nytn että aaton aaton ja aaton välisen yön jätän oven auki - sillä yöllä kissat ovat sosiaalisempia. ja kun lähdemme puolen päivän jälkeen Haapasaareen viettämään aattoa, vanha kissalauma mukana. Niin jätän Tuhkimolle koko talon avoimeksi, jos uskaltaa tutusta taloon



d







Minä olen vaan niin vietävän suloinan :D
 

17. joulukuuta 2013

FIN* Sirmar Aurora Tuhkimo

Eilen oli sitten se suuri päivä!

Se suuri päivä, että minä sain tai ostin elämäni ensimmäisen Ragdoll-kissa!
Olen pari vuotta haaveillut tästä rotukissasta, ja tuossa 1,5vko sitten se oli vielä tuleva toteutuminen!
Mutta kuten edellisessä postauksessa jo kerroin, niin lauantaina 7.12 meille tarjottiin 4 vuotiasta Ragdoll neitiä Porista! Enpä kauan miettinyt kun sanoin, että otan <3 nbsp="" p="">
Lapset olivat aivan intona kun kuulivat.


Meille ensimmäinen sopiva ja rauhallisempi päivä hänen tulla meille oli eilen maanantaina 16.12. Illalla sitten edellinen omistaja toi meille upean Tuhkimon. Tehtiin paperit ja muut velvollisuudet ja niin meille muutti pieni kaunotar <3 p="">

Eilen oltiin varsin pelokkaita. Kun edellinen omistaja lähti, niin hän karkasi kaapin alle. 
Ja oli siellä kaiken sen ajan, kun hänellä oli mahdollisuus tutustua taloon ilman vanhoja kissoja.
No, ei hätää. Pistettiin Tuhkimo omaan linnaansa eli pesuhuone-sauna yksikköön.
Siellä sitten alkoi sopeutuminen elämiseen meidän kanssa.

Minttu ja Zorro etsi ja etsi, että missä on se, joka täällä haisee. 
Ruska ihan pöhkönä, että mitä onko täällä muka jotain outoa, täh??


Aamulla kun menin hieman rapsuttelemaan Tuhkimoa sinen hyvään piilopaikkaan...
joka muuten on saunan rappusten alaosa, niin hän kyllä hetki silmät kirkkaana
katsoi minua ja ojensi jopa hieman päätään minua kohti.

No sitten minä olin niin tylsä, etteä laitoin hänet kuljetuskoppaan ja autoilemaan.
Edellinen omistaja sanoi, ettie tykkää autoilusta lainkaan.
No kovasti puheli tuon lyhyen matkan, mutta ei saanut hepuleita ja muuta!


Eläinlääkärin odotustilassa paljastui, että neiti on varsin valpas ja kiinnostunyt ympäräivästä maailmasta. Kaikki kiinnosti ja istuttiin odotushuoneessa odottaen, niin kun boxin luukku oli auki, niin siitä oli hänen hyvä valppaana tutkia myös minua!

Sitten päästiin luottolääkärin tutkimuksiin. Hannen käsittelyssä oli tosi kauniisti, ei kammoksunut ja säikkynyt mitään. Rokotukset laitettiin kuntoon, leikattiin kynnet, leikattiin pahimmat karvapaakut pois. Oli ihana pitää häntä sylissä, milloin selällään, milloin kyljellään... mutta aina tyynen rauhallisena, kun HAnne leikkasi karvoja... todettiin yhteen ääneen, että neiti on aivan ihana ja rauhallinen. Hieman hammaskiveä ja ientulehduksen alku löytyi ja sovittiin Hannen kanssa, että hoidetaan ne seuraavalla käynnillä sitten. 

Lääkärin huoneessa innostuttiin lopulta hieman tutkimaan myös nurkkia ja haistelemaan kaikkia eri paikkoja.. samalla sain parit kuvat neidin turkista muualtakin kuin kasvoista!



Lääkäristä lähdettiin iloisin mielin kotiin. 
Ekana yönä kisu oli käynyt hiekkalaatikossa, mutta ruokailua en ollut nähnyt tai merkkejä!
Mutta tunti eläinlääkäristä tulon jälkeen huomasin ilokseni neidin syöneen - pieniä iloja!

Niko tuli koulusta iltapäivällä (olin silloin pois kotoa) ja oli mennyt katsomaan Tuhkimoa ja silittämään häntä. Poika soitti minulle innoissaan, että Tuhkimo oli kovasti pökkinyt takaisin ja kehrännyt täysillä. Taas yksi iso askel eteenpäin!


Kun tulin lopulta kotiin, niin pakko mennä itsekin tapaamaan Tuhkimoa ja niinhän siinä kävi, kun silitin Tuhkimoa, niin johan alkoi todellinen V8 käymään. Mahtava kehruu ääni.

Illalla sain päähäni, että otan parit tyynyt mukaan ja menen sinne saunan lattialle nukkumaan Tuhkimon piilopaikan viereen - ns. käsivarren mitan päähän. Siinä oltiin, rapsuteltiin ja vaan nautittiin toistemme seurasta - minä jopa nukahdin siihen.

Ei muuta kuin askareille!
 Äsken meni tuonne pesuhuoneeseen tekemään hieman ruoka- ja hiekkahuoltoa Tuhkimolle. 
Kun avasin oven, niin mikä iloinen yllätys oli, kun neiti käveli vastaan 
(siitä on matkaa 2m piilokoloon) ja heittäytyi selälleen eteeni ja alkoi kehräämään. 
Siinä tuli kyllä iloin kyyneleitä muutama silmäkulmaan. 
Siellä sitten touhotettiin hetki - hommat alta ja rapsutusta, hoivaa ja sain todistaa neidin juomista, tuoreruoka syömistä, vessassa käynti ja käveli ylväänä häntä pystyssä 


Sitten hän huomasi, että oven takana rapisee joku (Minttu ilmeisesti kuullut ääntä meiltä) ja ajattelin, että avaan oven varovasti ja katson, koska pitää peli katkaista. Sellaiset minuutin tuijjottivat toisiaan - kumpikaan ei murissut, Tuhkimon häntä pystyssä, Mintulla toki visusti koipien välissä. 
Sitten pistin oven kiinni.


Taas touhotettiin... ja sitten otettiin sama homma uusiksi. Nyt Mintun kaveriksi tuijottamaan uutta kaveria oli tullut myös Zorro. Nyt tuijoteltiin n. 3min, Tuhkimo käveli jopa pesuhuoneest ulos puolimetriä ... kukaan ei taaskaan murissut. Sitten kun kutsuin Tuhkimon sisään, niin tuli rauhassa sisään.... sitten paijutin hänet yöunille...

Tämä oli pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel meidän kissojen elämässä ja erityisti Tuhkimon elämässä! Huomenna elämme taas suurta päivää ja isojen tapahtumien hetkiä!

nyt sitten vain unille ja jatketaan sopeutumista...

Jehkotar